- Maahanmuuttajataustaisella lapsella kehittyy nopeammin puheen ymmärtäminen kuin puheen tuottaminen. Kahden kielen sekoittumista esiintyy kielen oppimisen alkuvaiheissa, mutta sitä ei tule nähdä ongelmana. Tärkeää on, että vanhemmat käyvät lapsen kanssa kotona käsitteitä, joita päiväkodissa on harjoiteltu.
- Maahanmuuttajataustaiselle lapselle on merkittävää olla vuorovaikutustilainteissa, joissa kuulee vierasta kieltä. Samalla lapsen sosiaaliset taidot karttuvat, jotka auttavat myös kielen kehittymiseen. Esimerkiksi lähikehityksen vyöhyke on erinomainen oppimisympäristö maahanmuuttajalapselle.
- Lähikehityksen vyöhykkeellä lapsi toimii vuorovaikutuksessa aikuisten tai muiden lasten kanssa, joiden kehitystaso on lapsen kehitystasoa edellä. Tämä toimintatapa auttaa lapsen kehityksen jatkuvuudessa ja lapsi oppii uusia asioita.
- Laulut, lorut, sadut, kuvakirjat, pelit ja sadutus ovat esimerkkejä keinoista, joita maahanmuuttajalapsen on hyvä kokeilla. On tärkeää muistaa valita lapselle sellaisia kirjoja, jotka ovat sen hetkisen kehityksen kanssa samalla tasolla. Eli ei voida valita kirjoja lapsen iän mukaan, vaan sellaisia kirjoja, jotka tukevat lapsen sen hetkistä persoonallista kehitystä. Vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota myös lapsen vokaalien ja konsonanttien pituuksien erotteluun, koska se tuottaa usein vaikeuksia maahanmuuttajataustaiselle lapsille.
(Blogilla ei ole kaupallista yhteistyötä)
Lähde: Halme, K. 2011. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielikasvatus varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Teoksessa M. Nurmilaakso & A-L. Välimäki (toim.), Lapsi ja kieli, kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. (s. 86-101). Helsinki: Unigrafia Oy-Yliopistopaino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti